Mystisiä hetkiä ylivieskassa

Käytiin Sitten Heinän, Jöötin ja Caelithin kanssa katsastamassa ylivieskan tarjoamat jatko-opiskelumahdollisuudet. Voi sanoa että hieno oli reissu, ja mahdollisuudet vieläkin hienommat. Jos nimittäin sattuu olemaan multimediapersereikä. Eikä meistä tietenkään kukaan ollut, paitsi Caelitbh. Hälyytyskellot alkoi soida viimeistään siinä vaiheessa kun Media-puolen esittelypisteessä ei ollut edes kameraa pystyssä. Ainut tutuksi tunnistettava esine oli yksi punapää nurkassa helottaen punaisen kalvon läpi pornovaloa meidän polojen niskaan. Muutenkin päivän esittelyt muistuttivat lähinnä suurreallistista parodiaa. Oli Love me tenderiä laulava tietokone, oli rannekorujen tekemistä puuhelmistä ja vetäisipä yksi esittelijä kitaran esiin ja laulaa luikautti oma-tekemänsä laulun (The Office flashback). Vaikeinta pokka oli pitää kuitenkin siinä vaiheessa kun yhdessä pisteessä esiteltiin maskotti. Meikä oli varma että jostain ponkaisee esiin iso mies hiiripuvussa (erittäin vahva Hermanni-hiiri flashback), mutta se olikin vain sukka johon oli liimattu mulkosilmät. Tälläiset hetket milloin elämä alkaa muistuttamaan elokuvia, ovat aina hienoja.