Turnajaiset takana.

Sählyturnaus oli ja meni. Kolmen päivän ryyppyputki päättyy tähän, koska huomenna on palattava työharjotteluun. Lauantaiaamu alkoi iloisissa markeissä oksentamalla ja järkkärinä Opistolla. Suunnitelmissa oli, että aloitan juomaan viiden aikaan, etten hyytyisi kesken illan. Kun saavuin liikuntahallille katselin pelejä hetken kuivinsuin ja sitten lankesin. Kahdesta asti olin kokoajan hyvässä humalassa ja taisipas siinä kerran jos toisenkin laatta lentää ja sammuminen olla lähellä. Pienistä takaiskuista huolimatta selvisin jopa Paskarattaaseen jossa oli uskomattoman paskat bileet. Porukkaa kyllä oli, mutta paikka yleensä ja hieman sekava mielentila latisti tunnelmaa. Lähdimme pois ennenaikojaan ja kävimme vielä pyörähtämässä Opistolla. Siellä meininki on kuollut. Vai muutamat seikkailivat ja örvelsivät pitkin pihoja. Siinä vaiheessa minulle iski taas väsy. Ei muuta ku Jäkälään omaan sankyyn nukkumaan humala pois.

Aamulla heräsin. Huomasin että, huoneeni on kuin joidenkin bileiden jäljiltä. Eilen olin ilmeisesti unohtanut ottaa kengät pois useampaan otteeseen. Myös tavaroita olin näkellut pitkin poikin laittioita ja pöytiä. Reppuuni en uskolla een katsoa mitä sieltä eilisen jäljiltä vielä löytyy. Lisäksi kamerani oli illan Mannisen vastuulla. Kuvia en itse katsonut kertaakaan kesken illan, eli siellä voi olla yllätyksellisiä kuvia. 12 pitäs mennä siivoamaan Opistoa, mutta... Saapi nähä.

Ai niin, meijän Opiston ukot tais tulla hopealle. Ja tytöt pronssille.

RAISK!

Lähen Viroon. Hyvää säbäturnausta kaikille. Yritän tuoda jotain myrkkyjä. Voittakaa turnaus, VAI OOTTEKO TE JOTAIN HOMOJA VAI?

Synnista toiseen

Ylpeys, ahneus, himo ja kateus juotu. Paikka oli ennallaan, musiikin laita taisi olla jo hieman parempi. Asevarusteet on hommattu, nyt toivotaan etta ne mahtuvat laukkuuni (toinen mahtuu, toisesta en ole varma). Rahat on menny. Perhanan nummitupa!

Kouluasiat mietityttaa. Mita seuraavaksi? Alkaa taman Opiston taru olla jo lopuillaan. AMK kai se on mentava, jos meinaa toita saada. Kesatoita ei ole itsellani tiedossa, elan tyottomyystuella pari kuukautta ja odotan vastauksia. Mita vastauksia, sita en viela tieda. Ennakkotehtavia pitaisi alkaa tekemaan, etta ehdin lahettaa kaiken paskan kun paasen kotiin.

Yrittakaa pitaa yhteytta, jotkut suomenkieliset sanat ovat jo vaikeita muistaa! Alkaa hylatko ystavaanne skottien armoille, kiitos ja kumarrus.

Kevättä rinnassa

Kyllä näin on joo, että dokakri alkaa olemaan valmis pieniä viimehetken lisäyksiä lukuunottamatta. Pidimme eilen katselmuksen ja opettaja ja tilaajat kehuivat sitä. Ensi viikolla sitten paikalliseen valokuvausliikkeeseen työharjotteluun joka jatkuu neljä viikkoa siitä eteenpäin. Sählyturnajaisetkin alkavat lähestyä uhkaavasti. Olen myös tehnyt ostoslistaa Heinille, joka pian poistuu keskuudestamme Viron maalle.

Hyviksi uutisiksi kuulin myös tänään, että pääsen kesätöihin heti kun koulusta joudan. Se piristi minua. Vaikka ihan liian hyvällä tuulellahan tässä on kyllä oltu. Eilen illalla kyllä vähä ketutti, mutta mitäs pienistä. Lisäksi tänänä Marjuska kutsuu luokseen. Se ois taas karaoken paikka. Tarkoituksena olisi myös viettää jonkunlaita leikkaus karonkkaa.

PAHA KARMA

Ei varmaan tarvitse paljon kertoa. Oltiin jo melkein perillä saarijärvellä minne oli tarkoitus mennä katsomaan Teräsbetonia jöötin, AC/DC:n ja mannisen kanssa. Saimme tiedon että Teräsbetoni on perunut keikkansa laulajan äänen menetyksen takia. Se on siis mahdotonta mennä keikalle tällä lössillä.


Kiitos.

OLEN TULLUT TAKAISIN!

Heini neuvoi minulle tien takaisin bloggeriin. Olen onnellinen. Leikkaus sessiot etenävät sutjakkaasti ja juopottelelmaankin meitä on jo tänänä vonkaillut. Saapi nähdä, sillä ensin meillä on edessä tärkeämpää tekemistä. Menenne rakkaalle kotipaikkakunnalleni, jossa on tarkoitus rempata autoani. Kun auto on saatu kuntoon, menemme käymään paikallisessa nähtävyydessä, jonka kohtaamista Heini on jo kauan odottanut. Tänänä hänen pitkäaikainen unelmansa käy toteen! HEINÄ PÄÄSEE ZOMBIIN! Toivon mukaan hän ei tahdo sinne enää ikinä uudestaan. Mutta, nyt tie kutsuu.

Reissussa kroonisten poikamiesten kanssa.

Niin tosiaan. Viime perjantaina krooniset poikamiehet ja opistolaiset kohtasivat kun manninen houkutteli pojat käymään. Alunperin ideanahan oli mennä Ylivieskaan Viikatteen keikalle. Viikate päätti kuitenkin perua keikkansa kun rumpali oli sairas. Eli siis paha karma iski jälleen. Menimme sitten muuten vaan Vieskaan. Jos olisin ollut selvä ilta olisi ollut vielä hirveämpi mitä se oli. Meidän lisäksemme baarissa oli n.5 ihmistä. Lähdimme mukaan säpinä kisaan, ja kunniaksemme voin sanoa että kukaan tältä blogilta ei hävinnyt kisaa!! Sen sijaan eräs joukossa mukana ollut opistolainen rappuharja hävisi. Hoidimme osuutemme hienosti ja kunnialla.

Jööti houkuttelee minua Teräsbetonin keikalle Sumppilaan. Uskon sen olevan liikaa minulle.