Sairaslomalla

Heti alkuun tahtoisin kiittää Kroonisten poikamiesten AC/DC:tä. Hän on työllä ja vaivalla joskus muinoin väsännyt minulle kauniin vaapun jossa lukee oikein oma nimeni. Noh, maailman paskimmalla tuurilla onnistuin saamaan kyseisen vaapun käsivarteeni. ENKÄ OLLU EES KALASSA! Olin nimittääin omassa huoneessaani asentelemassa kotiteatterivehkeitä. Koristeena ollut vaappu roikkui seinalipussani ja jotenkin sitten onnistuin saamaan käteni siihen. Koukku oli terävä sillä en aluksi edes huomannut asiaa kunnolla. sanoin vaan vieressä seisovalle äidilleni, että vittu nyt se uistin on käjessä. Yritin kiskoa sitä pois, mutta eihän se lähtenyt. Noh kello oli 21.30 ja lähin päivystys 120 km:n päällä OULUSSA! Kiroilin ja naureskelin ja yrtitin työntää koukkua ihosta läpi siinä toivossa, että jos saan työnnettyä tarpeeksi voin leikata sen poikki ja siten irroittaa sen. VAAN EI! Kipiää teki ja eihän koukku tahtonut paksun nahkani läpi työntyä. Ei muuta ku matkaan. Noh odotin päivystyksessä reilut kaksi tuntia vaappu kädessäki kiroten itseni ja muut potilaat. Jopa mies jolla oli nuha pääsi minua ennen vastaanotolle vaikka tuli jälkeeni! Loppujenlopuksi lääkäri irroitti koukun samalla konstilla mitä olin kotona yrittänyt. Puudutti vaan. Hän myös naureskeli tilanteelle. Vonkasin yhden päivän sairaslomaa, koska kello oli nii perkeleesti etten olisi jaksanut töihin mennä parin tunnin yöunien jälkeen.

Ote äidin ja vastaanottovirkailijan keskustelusta:
Äiti: Se on joku poika tehnyt tytölle uistimen, ja nyt se on saanu sen vissiin koukkuun. Heh heh.
Vastaanottovirkailija: No, etkö taho pitää sitä siinä yhtään kauempaa?*virnuilee vittumaisesti*
Marjo: *Katsoo hoitsua altakulmien, pustelee päätään, haukkuu mielessään hoitsun hinttariksi*

Ps. Kohta on juhannus. KAIKKI KALAJOELLE!