Wednesday, December 20, 2006

Nuhainen nenä ja koriseva hengitys

Kävi niin että olen kipeytymässä. Olen saanut tässä yhden yön aikana itselleni räkäisen nenän ja limaisesti korisevan kurkun. Äänikin kohta mennyt on. Täällä on ollut pakkasta -15 lähes -20 asteeseen. Että hauskaa kyllä riittää täällä sisätiloissa!

Minulla on jouluvalot ikkunassa ja ikkunan takana ulkokuusi, se yöllä hohkaa mukavasti. Meillä näköjään riittää näitä ulko -ja sisävaloja kun niitä on ympäri taloa.

Eilen nautiskelin elokuvasta "Taalat taskuun Dick and Jane" vanhempieni moottoroidussa vuoteessa. Mässytin myös karkkia. Tässä välissä huomioikaa, että myös vanhempani olivat samassa sängyssä katsomassa tätä komediaa. Kenen muun perhe olisikaan näin läheinen?

Huomisen elokuva täytyy katsoa! "Ääniä haudasta" maikkarilla klo 23.30.

4 comments:

Heinä said...

Jo jopas on ollut perheilyä. Minä taas nousen ylös silloin kun muut tulevat ja alkaa kaamea hullun mylly. Ei päivääkään ettei vähintään yksi ihminen olisi vittuuntunut talossa..
Olenkin tässä päätellyt että talon asukkien luonteet on ehkä räjähdys alttein kaikista mahdollisista yhdistelmistä:
Emäntä
Rapu, siivoushullu läheisriippuvainen mäkättäjä joka saa migreenin kovista äänistä esim. musiikki, elokuvat. Jollain tavalla näin joulun alla uskovainen joten ei siedä kiroilua. Stressaantuu pienistäkin asioista, äkkipikainen.
Menee aikaisin nukkumaan. Täysin joulumielinen ja jouluun hurahtanut.

Minä
Jousimies. En jaksa stressata juuri mistään, vihaan rutiineja ja rajoitteita.Pikku seikat eivät juuri kiinnosta lomalla kuuluukin lössöttää. Kiroilen, en ole uskonnollinen, en ole joulumielinen.
Aiheutan paljon melua, valvon myöhään. Perheen kummajainen ja sukulaisten kauhistus.

Henri
Vesimies. Murrosiässä kieriskelevä
battlefield hirmu. Äärimmäisen vihainen jos joku häiritsee hänen tietokone puuhiaan (mese yms) milläänlailla. Ei suostu tekemään mitään töitä muutakuin pakon edestä. Saa joskus väkivalta puuskia jos ei pääse tietokoneelle pelaamaan ja alkaa vääntämään meikän kanssa. Hikipinko koulussa. Kukaan ei saa koskea hänen kitaraansa sormen päälläkään. Aiheuttaa lähes enemmän melua kuin minä soittaessaan josta emäntä hänelle ei viitsi sanoa sillä pienikin särö näiden kahden hormoni hirviön tasapainoon aiheuttaa sodan ja kaaoksen.

Isäntä: Kauris. Tyyni kuin vesi. Tekee töitä myöhään ja pitkään ja kuuntelee emäntänsä mäkätystä. Pinnan alla vaanii kuitenkin päättäväinen hirmu, joka valloilleen päästyään kiroilee suurissa määrin ja joutuu yleensä silti alistumaan emännän tahtoon. Hiukka vanhanaikaisuus ja epäluuloisuus sekoittaa soppa vielä mukavasti.

Siinäpä teille komediaa kun kuvittelette joulupöytää...:D

Jööti said...

Heini, joko joulutervehdykseni on kolahtanut postiluukkuun?

Jööti said...

Itse alan olla täysin valmis jouluun. Kävinpä eilen ostamssa viimeiset lahjatkin itselleni. Alkosta.

Kaesmae said...

Heh, kiitos tästä hauskasta kommentista Heinä! minulla oli eilen kuumetta, joululahjoja en ole itselleni ostellut..